Lapikkaan joulukalenteri 11. luukku

Tämä kuva tuli otettua Lapikkaan joulukalenteria varten. Samalla täytyy kehua, että pito on viimeinkin ottanut askeleen parempaan suuntaan.

Suunnitelma jäävien treenaamiseen

Saatiin Haukkuvaaran Elliltä kotiläksyksi tehdä suunnitelma jäävien liikkeiden treenaamiseen. En ole treenaajana ihan tunnollisimmasta ja järjestelmällisimmästä päästä, joten päädyin lähinnä listaamaan asioita, jotka pieninä erillisinä harjoituksina veisivät liikkeitä eteenpäin. Tällä hetkellä suurin haaste on siinä, että koira malttaa kuunnella mikä käsky tulee, eikä vaan tee summassa samaa liikettä josta viimeksi on palkattu. Seisominen on tällä hetkellä jäävistä parhaiten hanskassa ja sitä Vauhti tarjoaa helposti, jos jää epäröimään mitä pitikään tehdä.

Tavoite tehdä joka päivä edes yhtä näistä. Muutama minuutti kerralla tai kahdessa pätkässä.

1. Kuunteluharkkaa ja erottelua käskysanoihin. Myös höpöhöpöhäiriökäskyjä niin, että niiden yhteydessä vain yhtä oikeaa käskyä kerrallaan.

2. Nopeutta ja tekniikkaa maahanmenoon ja istumiseen. Tällä hetkellä valuu hitaasti maahan. Lelupalkalla nopeita toistoja tosi isoilla käsiavuilla (esim lelun napauttaminen maahan).

3. Tarkkana jätättämisen kanssa. Kokeillaan etupalkkaa (namikippo tai lelu, pitää kokeilla kumpi toimii paremmin) ja jos jätättää, tehdään vain suora seuraaminen.

4. Tehdään myös helppoja toistoja esimerkiksi peruuttaen tai rapukävelyä.

Nella metsäretkellä

Nellan polvi on taas oireillut, joten sen kanssa on tehty pieniä ja rauhallisia lenkkejä. Saa nähdä alkaako mennä nyt parempaan suuntaan kun lämpimät kelit alkoivat.

Jäävien jäätävät ongelmat

Vauhtin kanssa on nyt viime aikoina tahkottu jääviä liikkeitä pääsemättä sen kummemmin asiassa eteenpäin. Jostain syystä heti kun lisätään häiriötä, kaikki kolme liikkeestä pysähtymistä (seiso, istu, maahan) muuttuvat liikkeestä seisomiseksi. Ilman suurempaa häiriötä eli isolla parkkipaikalla, jossa toisessa reunassa on muita, onnistui viimeksi sekä liikkeestä vaahan, että liikkeestä istuminen tosi hyvin. Silloin kokeiltiin takapalkkaa, joka toimi mainiosti.

Eilen kokeiltiin jo auttaisiko turhauttaminen, koska kyllä Vauhti käskyt osaa. Pienessä häiriössä uusi yritys palkakatta jäämisen jälkeen on viime aikoina saanut Vauhtista irti kivan "etkö sä näe että mä teen! katso nyt että osaan ja anna jo lupa juosta palkalle!"-reaktion. Nyt tulos oli kuitenkin vaan taas paikalleen seisoskelemaan jäävä koira, ja takapalkkakin tuntui aiheuttavan vaan sen, että hiipi takana ja ennakoi pysähtymistä. Täytyy kokeilla auttaako palkan suunnan muuttaminen, ja jättää liikkeestä seisomisen harjoittelu kokonaan pois. Ja tehdä maahanmenoja muutenkin niin, että saisi maahanmenoon lisää nopeutta.

Eilen tehtiin myös häiriötreeniä perusasentoon ja paikkamakuun/kaukojen nostoihin ja laskuihin. Treeneissä oli Vauhtin lisäksi gööttipoika Jalo, jonka kanssa suoritettiin yhtä aikaa. Ensin pelkkää perusasentoaa niin että kouluttaja istui edessä maassa ja antoi häiriökäskyjä (maahan, down, tule) tai taputti/raaputti lattiaa. Melko tiheällä palkkailulla sainkin Vauhtin pitämään kivasti kontaktia. Mitä nyt kerran erehtyi tippumaan maahan väärällä käskyllä. Lisäksi otettiin vuoron perään nostoja ja laskuja. Nykyäänhän on alokasluokan paikkamakuussa yksi kerrallaan laskut ja nostot, joten tämä oli tosi hyvää harjoitusta. Yleensä Vauhti ei reagoi vieressä suorittavien käskyihin, mutta selvästi suoraan edestä tuleva ylimääräinen käsky oli vaikeampi. Etenkin, kun Vauhtin mielestä kouluttaja Elli on erityisen ihana. Vauhtin on välillä todella vaikea pysyä housuissaan, jos se kuvittelee Ellin ottavan kontaktia itseensä.

Kokeiltiin myös ruoka- ja leluhäiriöitä kentällä. Huomasi kyllä miten Vauhtille on viime aikoina rakennettu intoa leluihin. Se ei ole aiemmin välittänyt juurikaan ns. kuolleista leluista, jotka vaan makaavat kentällä, mutta nyt sen oli tosi vaikea päästä ohi kentällä olevista leluista. Jopa vaikeampi kuin avoimissa pienissä koreissa olevista ruokahoukutuksista. Näiden häiriöiden kanssa tehtiin jääviä, eli Vauhti omasta mielestään teki liikkeestä seisomista ja tarvitsi todella isoja apuja istumiseen ja maahanmenoon. Meni yllättävän hyvin vaikka piti jäädä juuri sen ihanimman lelun viereen.

PLS:n katselmus 2016 Joensuu - Sunnuntai

Sunnuntaina Vauhti osallistui Avo1 ulkomuotoluokkaan.

Seisomista oli harjoiteltu parina iltana etukäteen, mutta eihän tuo tuomarin tutkiessa malttanut olla paikallaan. Vielä kun tuomarin pöydän edessä oli joku aivan mahtava haju, johon näyttivät kyllä monet muutkin nenänsä jumittavan. Kovasti ei ole muutenkaan tuota käsittelyä harjoiteltu, kun näyttelyihin ei muuten ole kivesvian vuoksi asiaa.

Kehässä juoksemista oli myös vähän harjoiteltu etukäteen, mutta en taas tajunnut etukäteen kuinka pieniä kehät ovat. Vauhtilla on pitkä askel ja se pitää esittää ihan reipasta juoksua, jos haluaa liikkeiden näyttävän kunnollisilta. Nytkin meinasi kehän kulmat tulla vastaan, kun ei ole kummoisesti harjoiteltu pienellä ympyrällä juoksemista. Lisäksi ulkopuolella olisi ollut kaikkea niin mahtavan mielenkiintoista, että melkoista pupuloikkaa oli käännöksissä.

Vauhti sai kaikesta poukkoilustamme huolimatta kovin itsensä näköisen arvion ja yllätykseksemme tuomari sijoitti Vauhtin ykköseksi.

Arvio oli seuraavanlainen:
Erinomaiset mittasuhteet. Pienehkö uros, jolla hyvä sukupuolileima. Matalahko otsapenger. Hyvin asettuneet korvat. Erinomainen selkälinja ja hännänkiinnitys. Erinomaiset kulmaukset edessä ja takana. Hyvä raajaluusto. Liikkuu erinomaisella askelpituudella. Hyvä turkki. Piilokives.

PLS:n katselmus 2016 Joensuu - Lauantai

Vauhti osallistui Paimensukuisen lapinkoiran seuran katselmukseen Joensuussa. Nella ei päässyt jalkavaivojen vuoksi mukaan edes turistiksi. Nellan pentuna leikattu polvi on tänä keväänä oireillut enemmän kuin pitkään aikaan.

Osallistuttiin Vauhtin kanssa katselmuksessa möllitokoon ja tultiin hienosti toiseksi. (Hys siellä takarivissä, ei ketään kiinnosta oliko osallistujia vain kolme... :)) Tiesin etukäteen, että todennäköisesti häiriötä on hieman liikaa kovin erikoiseen suoritukseen, mutta kokemus teki silti meille molemmille hyvää. Jostain syystä itse jännitin aivan tolkuttomasti, vaikka tavoitekin oli lähinnä saada koiralla kiva kisanomainen treeni täysin pisteistä välittämättä.

Erityisen tyytyväinen olin paikkamakuuseen. Vauhtin viereinen koira ei jäänyt riviin vaan seuraili ohjaajaansa pois rivistä. Tämän tyyppistä häiriötä ei ole tehty pitkään aikaan treeneissä, mutta Vauhti pysyi hienosti paikallaan häiriösstä huolimatta! Liikkeen lopussa ennakoi ylösnousun ennen kuin ehdin antaa käskyä, mutta sitä ehditään hioa myöhemmin. Tärkeintä on, että pysyi hienosti paikallaan ja ilme oli reipas, mutta rauhallinen. Eikä valunut edes lonkalle niin kuin on treeneissä pidemmän aikaa tehnyt. Alkuun en puuttunut siihen, kun pysyy hyvin paikalla kun on kerran valunut yhteen suuntaan. Nyt viime aikoina on ollut pakko korjata asentoa, koska on alkanut valumaan kyljelleen myös jättäessä kaukokäskyjä varten maahan. Siinä kun valuu, on eka istumaannosto ihan mahdoton kun koko koira on ihan mutkalla.

Muuten liikkeet menivät melko sekalaisesti.
- Seuraaminen meni pääasiassa hyvin. Eniten olin tyytyväinen temponvaihtoihin, joita on harjoiteltu tosi vähän. Täyskäännöksissä koira hukkui kokonaan. Arvosana: 7,5
- Liikkeestä maahan jäi seisomaan. Toisella käskyllä maahan. Arvosana: 5
- Noutoesineen pito oli odotuksen mukeisesti ihan fiasko. Laittoi silmät kiinni ja käänsi kuonon pois. Arvosana: 0
- Kaukokäskyissä häiriintyi tosi paljon siitä kun tuomari jäi suoraan Vauhtin taakse. Jäi makaamaan ihan mutkalle, enkä saanut kontaktia korjattua ilman että kävin melkein tökkäämässä nenään ja muistuttamassa että jotain oltaisiin tekemässä. Arvosana: 5
- Luoksetulo ja hyppy menivät identtisesti, eli hukkasin koiran liikkeen lopussa ja vaati ylimääräisen käskyn että tuli sivulle. Luoksetulo 8 ja hyppy 7. Hypystä yhden lisäpisteen söi vielä todella vino perusasento lopussa.
- Kokonaisvaikutus 7 ja loppupisteet 118,5

Illalla käytiin Joensuun keskustassa kävelyllä. Nähtiin esimerkiksi Susi kosiomatkalla.

Kaikki tokokuvat on ottanut Anita Astikainen.

Tutustumista PK-lajeihin - Vauhti viestitreeneissä

Toko on viime aikoina tuntunut melkoiselta puurtamiselta, joten päätettiin kokeilla Vauhtin kanssa vähän maastolajeja. Lappalaiskoirien viestikoulutus sattui sopivasti vapaalle viikonlopulle, joten Vauhti pääsi nyt lauantaina pukeutumaan ensimmäisen kerran (lainattuun) oranssiin pk-liiviin.

Hauskaa oli päästä kokeilemaan lajia, josta ei ollut juuri minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Etukäteistietoa oli lähinnä palveluskoiraliiton lajikuvauksen verran. Vauhtille ei (melko lappalaiskoiramaiseen tapaan) tuota ongelmia irrota ohjaajasta, joten ainakin jokin asia tuntui jo ennakkoon osuvan kohdalleen. Viestihän on siitä mielenkiintoinen aluevaltaus, että siitä ei yhdelläkään lapikoiralla taida olla tulosta, eivätkä porokoiratkaan eivät ole viestiradoilla olleet esillä yhtä lukuunottamatta.

Juostava matka oli melko lyhyt kun aloittelevien koirien treenistä oli kysymys, mutta silti vähän jännitti minne Vauhtiraketti sinkoaa kun pitäisi juosta metsän puolella näköetäisyyden ulkopuolelle. Ensin kokeiltiin ihan vaan luoksetuloja tiellä, mutta ne olivat Vauhtin kanssa lähinnä nolo esitys. Herraa ei autossa kököttämisen jälkeen paljon kiinnostanut tehdä minkäänlaisia suorituksia, vaan se sinkoili haistelemaan ja tutustumaan yleisöön.

Varsinainen harjoitusmatka ei ollut paljon sataa metriä pidempi, mutta siinä päästiin jo näkemään mikä ero on kun pääsee tekemään jotain vähän hankalampaa. Ajatusta juoksemisesta heräteltiin käyttämällä toista koiraa juoksemassa ensin. Ilmeisesti tapoja aloittaa on yhtä paljon kuin harrastajiakin, mutta ainakin Vauhtille tuntui hyvin toimivan mallioppiminen. Kunhan ajatuksesta sai kiinni niin Vauhti lähti kyllä hyvin ilman, että sai rynnätä heti edellisen perään. Ja se vauhti! Nimensä mukaan pikkuotus oli kyllä uskomattoman nopea ja piti samaa tahtia yllä hyvin koko juostavan matkan myös toisella yrityksellä kun matkaa pidennettiin hieman.

Hauska oli nähdä myös eroa mukana olleisiin porokoiriin. Vauhtia vuoden vanhemmat porokoiraveljekset olivat kyllä myös hyvin motivoituneita juoksemaan, mutta suorittivat matkan selvästi rauhallisempaan tahtiin. (Näihin kyseisiin) Porokoiriin verrattuna Vauhti on vilkkaampi ja nopeampi, mutta keskittymistä löytyi kuitenkin poropojilta enemmän.

Kuva: A.Astikainen. Vauhti suorittaa luoksetuloa omaan lentävään tyyliin.